MY LONDON/THOUGHTS ABOUT LIVING ABROAD

london4

Kuten teistä varmasti moni tietääkin, olen asunut Lontoossa hieman yli 3 vuotta elämästäni. Vuodet 2011-2014 opiskelin siellä kandin tutkintoni, aineena muodin markkinointi (tutkintonimike BA Fashion Marketing). Opiskelujen ohella olin myös töissä eräällä brittiläisellä vaatemerkillä, ja valmistuttuani jäin hetkeksi vielä kokoaikaiseksi töihin samaiselle merkille.

Kolme vuotta, mutta yhden elämän verran oppeja, kokemuksia ja oivalluksia joista osan haluan jakaa täällä kanssanne. Ei ole nimittäin kahta kysymystäkään siitä etteikö ulkomailla asuminen olisi ollut elämäni huikeimpia kokemuksia, parhaimpia päätöksiä joita olen tehnyt. Opettavaa, avartavaa, kasvattavaa ja kokemusrikasta aikaa, joka teki minusta sen ihmisen joka tänä päivänä olen – tai ainakin sen joksi tänä päivänä pyrin. Lontoo toi minulle muistoja jotka pysyvät mielessä ikuisesti, se tarjosi kokemuksia ja mahdollisuuksia joita tuskin olisin missään muualla eteeni saanut.

london6

Lontoossa asutut vuodet tekivät minusta nöyremmän, ja kiitollisemman ihmisen. En pidä moniakaan asioita itsestäänselvyytenä, etenkin asuntojen suhteen on tullut todistettua yhtä sun toista. Esimerkiksi yksin asuminen on minulle kämppisten kanssa vietettyjen vuosien jälkeen silkkaa luksusta; omasta tilasta nauttii aivan eri tavalla (muistan mm.ilakoineeni Suomessa siitä, että sain halutessani käydä yksiössäni vessassa ovi auki, hah). Pienet asiat kuten se, että suihkusta tulee aina lämmintä vettä, ikkunat eivät vedä, katosta ei tipu vettä, lattialla ei ole hieman kyseenalaista kokolattiamattoa, eikä parvekkeella asu puluja tai lattioilla vilistä hiiriä ovat minulle asioita joita arvostan nykyään täysin eri tavalla. Kiinteistöjen hoitaminen ei todellakaan ole Lontoossa mitään huippuluokkaa – ongelma kuin ongelma, you name it, I’ve seen it.

Ulkomailla asuminen antoi minulle uskoa itseeni, tekemiseeni ja unelmiini; minä pystyn, minä selviän, minulla on tietoa ja taitoa. Opin todella tarttumaan tuumasta toimeen, tekemään päätöksiä ja ottamaan riskejä. Mitä kummallisemmista tilanteista on nimittäin tullut selvittyä, ihan omin neuvoin ja niksein – vaikka toisinaan ei ollut itku kaukana, niin näin jälkikäteen ei ole voinut kuin nauraa vedet silmissä.

Opin myös todella paljon paremmaksi englannin kielen käyttäjäksi. Vaikka alkuun puhuminen ja kommunikointi saattoi hieman jännittää (hieman on melko lievä ilmaisu, sillä oikeasti pelkästään kahvin tilaaminen tuotti minulle aluksi pakokauhua) ei vaihtoehtoja ollut; suu oli saatava auki jos halusi tulla ymmärretyksi. Vuosien saatossa kehityin todella itsevarmaksi keskustelijaksi ja kirjoittajaksi – taito josta tiedän olevan tulevaisuudessa paljon hyötyä. Rohkeus yrittää uusia asioita, pelkäämättömyys ja periksiantamattomuus karttuivat ulkomailla asuessa kuin itsestään. Opin myös olemaan suunnattoman kiitollinen omista lähtökohdistani, siitä että voin kertoa olevani kotoisin Suomesta. Kliseistä tai ei, on se todella suuri rikkaus jota meistä jokaisen tulisi arvostaa.

Lontoo opetti minut entistä suvaitsevammaksi, sillä kohtaamiset täysin eri taustoista, kulttuureista ja lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa olivat arkipäivää niin koulussa, töissä kuin kaduillakin. Nuo vuodet toivat tielleni paljon erilaisia ihmisiä; osan hetkellisesti, osan jäädäkseen. Kaikilla oli minulle jotain annettavaa, jotain mitä sain heiltä oppia. Etenkin työpaikallani tutustuin mitä huikeampiin persooniin, joilla jokaisella oli kerrottavanaan uskomattomia tarinoita elämästä. Ei kulunut päivääkään ettei olisi saanut nauraa vedet silmissä, eikä ollut päivääkään jona joku ei olisi kertonut sinulle miten huippu tyyppi olet. Kehumisen ja palautteen antamisen tärkeys tuli tutuksi, ja tänä päivänä pyrin aina olemaan mieluummin se joka hymyilee kuin se joka ei hymyile takaisin. Kiireisessä ja hektisessä ympäristössä ihmiset helposti tuijottavat vain omaa napaansa, mutta suurkaupungissa eläminen korosti sitä miten pienetkin positiiviset kanssakäymiset saattoivat muuttaa päivän paremmaksi.

Opin todella tarttumaan hetkeen; ymmärsin että lähes aina kannattaa sanoa kyllä, sillä ikinä ei tiedä missä tai mistä se sielunsisko elämääsi ilmestyy. Itsehän tutustuin Lontoossa asuessani esimerkiksi parhaaseen ystävääni Jenniin – jonka kanssa ollemme siis aikoinamme ystävystyneet Starbucksin kahvia siemaillen. Parhaat seikkailut todellakin alkavat yllättäen!

londonblogger1

Lontoo on ihana paikka elää; se on kaupunki jossa elämään ei voi kyllästyä, mutta se on myös kaupunki josta tarvitsee ajoittain hieman etäisyyttä ja taukoa. Se on kaikessa loistossaan pidemmän päälle hyvin kuluttava paikka olla. Vaikka olinkin siis täysin valmis ottamaan Lontoosta pienen aikalisän, meni minulla siitä huolimatta pitkään ennen kuin osasin tietyllä tapaa hyväksyä ettei se enää ole osa joka päiväistä elämääni. Lontoo tulee aina olemaan toinen kotini, iso osa minua ja minuuttani. Se on kaupunki jolla on minulle valtava merkitys, kaupunki jossa vielä joskus haluan asua uudestaan. Se koska sen hetken aika koittaa on minulle itsellenikin täysi mysteeri, mutta se aika tulee vielä, siitä olen varma.

Jos siellä ruudun toisella puolella on joku joka pohtii ulkomaille muuttoa tai vaikkapa vaihtoon lähtemistä haluan sanoa, että ehdottomasti LÄHDE. Ota riski ja uskalla. Kyllä, voi olla että asiat eivät sujukaan suunnitelmien mukaan, voi olla ettei se ollutkaan sinua varten, mutta entäs jos juuri sen tajuaminen onkin elämäsi paras seikkailu? Hyppy uuteen pelottaa aina; uskon kuitenkin pelon olevan pelkästään merkki siitä, että teet jotain tekemisen arvoista. Itse pidin kokoajan mielessä, että takaisin pääsee aina, suuntaan tai toiseen. Maailma on tänä päivänä loppupeleissä kovin pieni paikka, ja matkustaminen on suhteellisen edullista ja helppoa – etenkin Euroopan sisällä. Elämä on liian lyhyt jossitteluun; mene, koe, näe, opi. Saamalla nenillesi opit eniten. On parempi nähdä tai kokea jotain kerran kuin kuulla tai lukea siitä tuhat kertaa.

”If you think adventure is dangerous, try routine. It is lethal.”

4 kommenttia artikkeliin ”MY LONDON/THOUGHTS ABOUT LIVING ABROAD

  1. Tällaisia kokemuksia on kiva lukea, kuulostaapa hurjalta tuo asuminen 😀 Olen ihan samaa mieltä, vaikken kolmea vuotta ulkomailla asunut olekaan – kannattaa ehdottomasti lähteä! Täällä jännätään vaihdon tuloksia, toivottavasti onni potkaisee ja pääsen toistamiseen ulkomaille asumaan, vaikkakin vain hetkeksi 🙂

    Tykkää

    • Haha, joo Lontoossa tuli kyllä nähty ja kuultua tarinoita jos jonkin sortin luukkua joita asunnoiksikin kutsuttiin :’)
      Oi, jännittävää – toivottavasti pääset vaihtoon haluamaasi kohteeseen!:-)xx

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s